En tiedä mitä kirjoittaisin,

elämä vain soljuu, enkä pääse siihen käsiksi.

Kaikki on hyvin,mutta tajuanko sen ja osaanko arvostaa sitä.

Uutisia ei voi kuunnella, samaa jauhantaa lomautus,lamautus,turma ja hurma...

Maailman meno on liian kiihkomielistä,ihminen ei ehdi mukaan ja syöksyy kohti tuhoa.

Historia siis toistaa itseään, vain koostumus on muuttunut ja asiat paisuvat sairaiksi.

Kolmastoista jääkausi on aloittanut saapumisensa.

Puut jotka istutin on pakko kaataa, yhteiskunta vaatii niin,miksi...

Minulla on myös juuret menneessä,kuin männyllä Pohjolan pihassa.

On myös puurolusikka tehtynä männyn oksasta, se ei kalise lautaseen ,kun muut nukkuvat.

Myös sinitiainen sai männystä kodin.

Tyhjyys, kuuluuko se tiettyyn ikään...?